Talven päätös ja kesän alku

Talven päätös ja kesän alku

Risto Hirvonen

Istuttiin KuHi:n yhteiseen pöytään talvikauden päätökseksi: kerrattiin talven kisoja ja touhuja, kun samanaikaisesti mielikuvissa  kävivät jo veneiden laskemiset pian aukeaville sinisille vesille.

Mutta nyt oli sopiva hetki ikään kuin rentoutua, puhella ja syödä ihan kunnollinen ateria. Tällaisetkin hetket ovat urheiluseuran elämää – sitä yhteisöllisyyttä, jonka perään kuulutetaan niin pienissä kuin suurissakin ympyröissä.

Onhan niin, että vapaaehtoisuudessa on suuri voima, loppuun saakka ajateltuna ehkä se suurin. Vapaaehtoisten joukkoja tarvitaan aina olympialaisten tehtäviin saakka, puhumattakaan urheilun yksiköistä, pienistä urheiluseuroista, joissa talkoohengellä mennään eteenpäin.

KuHi:n puheenjohtaja Puustisen Jorma sanoikin, että ilman talkoolaisia ei meidän seuran toiminta olisi mahdollista. Sama pätee moneen muuhunkin suomalaiseen urheiluseuraan.

Jorma kertoili myös, mitä KuHi:n päättyneeseen talveen oli kuulunut, ja kas aika paljonhan siihen on kuulunutkin. Pohjois-Savon maakuntaviestissä KuHi nousi takaisin mitalikantaan sijoittuen miesten joukkueellaan toiseksi.  Pariviestisprintissä Aki Lappalainen ja Antti Koivisto toivat  puolestaant Pohjois-Savon mestaruuden.

Ja olihan tilaisuudessa mukana maailmanmestarikin! Leinosen Mikalle hurrattiin hänen mestaruuksistaan veteraanien MM-hiihdoista Vuokatissa. Ei mies sinne päinkään veteraanilta näytä, ja kultaiset mitalit tulivatkin vähän nuoremmassa ikäluokassa henkilökohtaisella kympillä ja Suomen viestijoukkueessa.  Tässä yhteydessä voisi sanoa, että KuHi saa nyt ylpeillä maailman nopeimmasta hiihtävästä taloudenhoitajastaan!

Jos näissä talvikauden päättäjäisissä olisi ojennettu urhoollisuusmitali, niin se olisi mennyt Honkasen Karille. Kari oli hiihtämässä Juvan kisoissa, kun olkapäässä kävi jonkinlainen raksahdus, ja sen seurauksena vasen käsi oli poissa pelistä.  Kari sauvoi kuitenkin yhdellä kädellään ja yhdellä sauvallaan maaliin saakka – ja jopa palkintosijoille! Toivottelemme talven sankarille pikaista paranemista nyt suoritetun leikkauksen jälkeen!

                                                   ***

Jos tässä palattaisiin vielä muutamin sanoin yhteisöllisyyteen, niin sehän voi parhaimmillaan näyttäytyä  monin tavoin.

Kuopiolainen ex-kansanedustaja Erkki Virtanen luonnehti eräässä liikuntaväen tilaisuudessa urheiluseuran tehtävää näin: urheiluseura on vapaaehtoinen toimintayksikkö jossa kaikille on tilaa, kaikki ovat yhdenvertaisia  ja kaikki tekeminen on yhtä tärkeää: myydä arpoja on samalla tavalla merkityksellistä  kuin mikä muukin. Kaikelle on sijansa.

Tuossa on aika hyvn tiivistetty urheilutoiminnan idea – se alkuperäinen, joka on vielä elossa  runsaan sadan vuoden takaisen syntymänsä jälkeen. Ensimmäiset nykyajan olympiakisathan käytiin vuonna 1896 Ateenassa. Se vauhditti urheiluseurojen perustamista Suomessakin.

                                                 ***

Kulttuuri-sana on tässä jutussa jäänyt sanomatta, mutta sanotaan se nyt lopuksi. Ja sanotaan, että kun kultttuuria on kaikki elämän alat, niin se voi silloin myös näyttäytyä monella tapaa.

Tähän liittyen tässä uutinen ihan KuHi:n omasta piiristä:  Lehtelän Matilta, seuran moninaisten asioiden toimijalta, on ilmestynyt oma sympaattista iskelmämusiikkia sisältävä laululevy,  joka on saanut nimekseen Sieluni Soitto.

Ihan yllättävä uutinen tämä ei sittenkään ole, sillä onhan Matti laulumiehenä tunnettu tähänkin saakka.

Onnittelut kulttuuriteosta sen tekijälle!

                                                ***

Tulkoonkin nyt jo kesä ja sen laulut, kun talvi jäänyt on – ulapat avarat ja siniset KuHi:n soutajiakin kutsuvat!