Soutaminen taas tavaksi!

Pian järvenselät taas välkehtii.

Ne välkehtivät jo niiden mielissä, jotka olivat sonnustautuneet Kallavesj´s -näyttelyyn laajan Kuopio-hallin katon alle. Oli venhettä ja purtta monenlaista sekä muuta osviittaa kesään päin.

Kevät on monenlaisten odotusten aikaa, senhän tiedämme, ja siihen vaikuttavin tekijä on luonnon uusiutuminen. Kun katseli ihmisten hyörinää, niin tuo tuleva kesä ikään kuin näkyi jo monen kasvoilla; oltiin rennommalla tuulella liikkeellä.

Tietysti kesä on kunkin omansa; omat mökkipuuhat ja ehkä ne omat marjamaatkin.

Mutta kesä on myös – ja ennen muuta – yhteisten puuhien ja harrastusten aikaa.

Tällaisella ilmeellä tuolla Kallavesj´ -näyttelyssä tervehti kävijöitään KuHi:n osasto.  Paikalle tuotu pitkän hulppea kirkkovene symbolisoi noita kesän yhteisiä toimintoja.

Tuo näytillä ollut vene oli tietysti se sama vene, jolla KuHi:n soutajat ovat voittaneet Sulkavan suursoutujen 60 km:n pääkilpailun. Ja uusiin tavoitteisiin pyritään tietysti alkavalla kaudella.

Mainittakoon tässä, että KuHi:n soutuporukoihin mahtuu toki mukaan uusiakin kasvoja – seuratkaa vain seuran kotisivuja ja tulkaa paikalle kun veneet tyrkätään ulapoille päin.

                             ***

Soudusta liikunta- ja urheilumuotona on paha mennä sanomaan ”pahaa sanaa”. Soutuhan harjoittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä sekä selän ja hartiaseudun lihaksia.  Ja se on myös hyväksi sosiaaliselle mielenlaadulle, kun yhdessä pyritään yhteiseen päämäärään ”samassa veneessä”.

Entisinä aikoina on soudettu paljonkin, kun veneillä on liikuttu kesäisin kirkkoon noilla sen ajan kirkkoveneillä.

Tänä päivänä taas nykäistään tai startataan paatti käyntiin ja siitä äkisti matkaan – kun se kiire painaa tai on painavinaan... Mikäs siinä, ei siinä mitään, mutta se oman kunnon kohennus jää silloin vähiin.

Soutaminen taas, se ihan tavallinen, on jopa terveydenhoitoa: selkävaivoihin soutua kolmasti viikossa harjoitellen olet syksyyn mennessä timmissä kunnossa! Jotenkin tähän tapaan voisivat lääkäritkin reseptejään raapustaa.

Ja yhteiskunnan kukkaroa ajatellen soutu on liikuntamuotona lähes kokonaan ilmaista. Todellakin ilmaista!  Meillä riittää täällä tuhansien järvien maassa ulapoita, niitä ei tarvitse rakentaa. Kallavedessäkin on yksin laskien 1 929 saarta, joten on vettä niiden välissä ja luonnon nähtävyydet yhtä lailla ilmaiset kaikille.

Ennen aikaan on tehtykin saarimatkoja soutaen. Sen ajan urheiluseurat ovat olleet asialla ja nuo matkat oli saatettu suunnitella aina ohjelmanumeroita myöten.

Näin voitaisiin toki tehdä vieläkin. Kuopiota ajatellen tuleekin mieleen esim. Hietasalo - niin sopivan matkan päässä ovat nuo hiekkaiset rannat, tai Laivonsaari kaupungin pohjoisella puolella.

Tarvitaan vain veneitä ja soutajia samaan letkaan.

Olemmekohan me vähän jo menossakin tähän suuntaan, kun tuolla Kallavesj´s -näyttelyssä oli aikaisempaa enemmän soutuveneitä esillä – myös pohjoissavolaisilta veneveistämöiltä tuotuna.

Ja kauniita veneitä, vähän jo uudenlaisiakin muotoja saaneina.

Mutta se näyttelyn pisin, se kaunein, 15-paikkainen vene löytyi vain yhdeltä osastolta – KuHi:n osastolta. Vähän ylpeäkin sen olemus oli muiden joukossa, mutta eihän se ihmekään Sulkavan valloittajilta!