Katsomosta katsoen

Risto Hirvonen

Jääkiekkoväkivalta on ponnahtanut jälleen puheenaiheeksi, kun HIFK:n Trevor Gilles löi nyrkeillään Jokereiden Jarkko Ruudun jäähän.  Ruutu tunnetaan myös ”kovemman puolen” pelaajana, mutta tällä kerralla hän joutui yllätetyksi.

Kulttuuri- ja jääkiekkopersoona Alpo Suhonen sanoi Urheiluruudun lähetyksessä, että nämä jääkiekkoa syövät tapaukset eivät vähene eivätkä lopu, ennen kuin ryhdytään katsomaan seurojen ja niiden omistajien vastuuta.

- Kaikki lähtee siitä, miten seuraa johdetaan, jyrähti Suhonen.

 Suhosen osoite on oikea. Nyt näistä ”ylilyönneistä” saa tietysti rangaistuksen itse teon tehnyt pelaaja, ja sen jälkeen katsotaan, onko valmentaja siihen käskyttänyt.  Mutta Suhosen mielestä myös seurat, ja ennen muuta ne, on nostettava tapetille ja saatava tuntemaan suurimman vastuunsa. Kulttuurin pitää muuttua.

Näissä yhteyksissä on myös median rooli tiedonvälittäjänä nostettu valokeilaan. On sanottu, että medialla on kahdet kasvot: toisaalta pahimmat väkivaltaisuudet tuomitaan selvin sanoin, mutta sitten kohta sanotaan että kovuudet kuuluvat pelin henkeen.

Varsinkin iltapäivälehdistölle nämä tapahtumat näyttävät olevan ”hyvää ruokaa”: niistä saa revittyä värikkäitä juttuja.

Jääkiekko on vauhdikas ja taidokas yleisöpeli, mutta jotakin sen sisällä on tapahtunut, kun siihen on tullut tällaisia epämiellyttäviä piirteitä.

Tarvitaan sen vuoksi  sääntökirjan uudelleen tarkastelua, ja niin kuin Suhonen sanoo, myös seurojen toimintatapojen tarkastelua. Ei voi olla oikein, että seurojen päätarkoitukseksi on alkanut muodostua vain taloudelliset näkökohdat. Ja ne puolestaan voivat juuri tuoda kaukaloihin epäterveitä ilmiöitä.

                                       ***

Mutta seurojen taloutta voidaan hoitaa myös yleisöystävällisillä keinoilla. Nyt kuitenkin yleisömäärät katsomoissa ovat olleet alaspäin suuntautuneita. Esim. Kuopiossa on huomattu, että lippujen hintapolitiikassa tehtiin virhearvioita, ja nyt niitä on korjattu eli laskettu lippujen hintoja.

Virheitä yleisön suuntaan pitäisi välttää, kun seuran pystyssä pitävään pilariin kuuluu maksava yleisö. Sehän on kuningas niin kuin kuluttaja on – urheilutilaisuuksissakin.

Sen vuoksi  yleisön kanssa seurustelevien seurojen tulisi olla kuin se Puijonlaakson entinen  K-kauppias, joka radiomainoksissaan tervehti aina asiakkaitaan: - Topi täällä hei!

Topi Laitisen tervehdystä saattoi jopa odotella. Hän osasi käsitellä jokaista asiakastaan persoonalliseen tapaansa. Yhtä lailla urheiluseurojenkin olisi hyvä löytää asiakkaisiinsa oma lähestymistapansa: tunnustella yleisön mielialoja ja ottaa ne huomioon.

                                         ***

Suomalainen jääkiekkoilu on joka tapauksessa eräänlaisessa valinkauhassa: mitä tehdä, kun käyrät osoittavat niin monessa asiassa alaspäin?

Tämän hetken haasteet kohdistuvat Jääkiekkoliittoon ja sen seuroihin.

Kysymyksiä on – löytyykö niihin vastauksia?