Elämäntapaliikuntaa

22.4.2014

Elämäntapaliikunta on Pop                                

 

Risto Hirvonen

 

Tämän päivän kuntoliikunnan apostolit sanovat, että  liikunta, sen itsekunkin jokapäiväinen annos, pitäisi kuulua luontevasti omaan elämäntapaan.

Siinäpä ohjetta, ei uudella tavalla mullistavaa, mutta kun sitä tarkemmin ajattelee, niin iso viisaushan siihen sisältyy.

Liikunnan elämäntapa voi muodostua monista osista. Ei työmatkaankaan tarvita välttämättä omaa autoa, jos matka on pituudeltaan sopiva pyöräilemiseen tai kävelyyn. Siitä se päivän annos tuleekin kuin itsestään – ja ne aamun raikkaat henkäisyt vielä kaupan päälle. Tämän joukon osuus kevyenliikenteen väylillä onkin kaiken aikaa kasvanut.

Apostolin kyyti on sopiva ja halpa myös kauppaostoksilla käyntiin, ja fillarillahan se käy jopa vauhdikkaasti. Kerrostalossa voi taas portaita käyttää kuntoiluun, kun jättää välillä hissin pois.

Tietysti varsinainen lenkkeily on oma lukunsa. Mutta jotta siihen ei tulisi yksitoikkoisuutta, niin reittejä voisi vaihdella: voisi ottaa suunnaksi esim. paikkakunnan historiasta kertovan muistomerkin, ja antaa omalle mielikuvitukselle tilaa selvittää,  mistä tämänkin paikkakunnan ihmiset ovat tulleet, mitä tehneet ja minne ovat menossa. Lisäarvoa lenkkeilyyn antaa vielä, jos vierellä on kaveri vaihtamassa ajatuksia.

On myös varsinaisia elämyskuntoilijoita, jotka tekevät maailmanlaajuisia pyöräilymatkoja, kiipeilevät Mount Everstin rinteillä tai vaeltavat jäätiköillä. Heillä rautainen kunto on kuitenkin jo hankittuna.

Kerronpa yhden pienen arkisen episodin tästä kuntoilun tehokkaammasta puolesta. Perheemme toisella puoliskolla, Leenalla, oli jonkin aikaa tapana tehdä työmatkat käärittävät  käsipuntit jaloissa: matkana Länsi-Puijo – Harjulan sairaala. Tapa tämäkin, kun siihen kuuluivat lisäksi talviset kävelyt Väinölänniemen uintiavannolle.

                                            ***

Paikallinen bussiliikennekin liittyy kuntoiluun. Kyllä, jos sitä käyttää. Itse asiassa bussissa istuminen on vain pieni osa matkaa, muu kaikki on liikkumista; omalta asunnolta pysäkille, sieltä takaisin ja kun ollaan kohteessa, matkahan jatkuu siellä luontevasti kävellen ajateltuun kohteeseen.

Tässä yhteydessä nostanpa hattua Kuopion kaupungille ja paikalliselle  lähiliikenteen operoijalle: Kuopiossa on todella toimivat ja nopeat bussireitit kaikkialle!

Tästä minulla on omakohtaista kokemusta.  Silmälääkärini ilmoitti näet –  ensin ikään kuin kautta rantain – että nyt sinun pitäisi siirtyä autourheilusta kävelyurheiluun...

Näin tietysti tein ja olen huomannut, että omaa autoa ei välttämättä tarvitse, kun ottaa huomioon kaikki muut mahdollisuudet.

Joukkoliikenteeseen ollaankin kehittelemässä uudenlaisia muotoja ja systeemejä, kertovat viimeaikaiset uutiset. Ne tulevat olemaan entistä nopeampia ja joustavampia. Onpa jopa arvioitu, että ne tulevat aikaa myöten vähentämään henkilöautoliikennettä.

                                           ***

Kuten sanottu, kuntoilun apostolit lääkärit ja ynnä muut asiantuntijat kehoittavat ottamaan liikunnan yhdeksi osaksi elämäntapaamme.

Hyväksytään tuo näkemys ja laitetaan tähän loppuun ”kiitosvirsi” vielä yhdelle kuntoilumuodolle, nimittäin soudulle.

Soutuhan edistää kehoa ja mieltä mitä moninaisemmin. Onkin ollut hauska huomata, että KuHi:n kirkkoveneet ovat jo saaneet tulevalle kesälle varauksia työpaikkaporukoiden retkisoututapahtumiin.

Soutaessa luonto on tykönä – tuo suurin ja kaunein kuntosali, jossa meillä on järvet, metsät ja marjamaat.

Tarvitsemmeko enää muuta?  Tarvitsemme: toisemme!

 

 

 

 

 

.